Musiikki käyttö taiteessa ja elokuvassa

Musiikkia käytetään myös tehosteena monissa eri asioissa. Urheilukilpailut ja joukkotapahtumat eivät olisi tunnelmaltaan samanlaisia, ellei niissä soitettaisi musiikkia. Musiikista on tullutkin erittäin tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa, ja siltä välttyminen voi olla haastavaa. Musiikilla on myös suuri rooli taiteissa, ja erityisesti elokuvissa musiikilla on suuri merkitys.

Elokuvamusiikki voi olla vanhojen kappaleiden käyttöä, tai siihen varta vasten sävellettyä musiikkia, jolloin puhutaan score-musiikista. Elokuvassa musiikilla luodaan mielikuvia tiettyyn paikkaan ja aikaan. Elokuvan tekijät pyrkivät usein luomaan aivan oman, elokuvan käsikirjoitusta tukevan maailman, jossa musiikilla on usein tärkeä rooli. Musiikilla pystytään luomaan tunnelmaa ja kuljettamaan kerrontaa eteenpäin. Musiikki tukee myös leikkausta, sillä musiikilla voidaan liittää irrallisia ja yksittäisiä kuvia toisiinsa, jolloin musiikki rytmittää kuvat yksittäiseksi kokonaisuudeksi.

Etenkin elokuvamusiikki eroaa usein myös tavallisesti siinä, että se on sävelletty täysin elokuvaan sopivaksi. Elokuvahistoria tuntee lukuisia kuuluisia säveltäjiä, kuten Ennio Morricone, Evangelis, John Williams, Maurice Jarre ja John Barry. Nykysäveltäjistä kuuluisin lienee Hans Zimmer, joka on tehnyt musiikin kymmeniin eri kassamagneetteihin. Zimmer toisaalta ei aina sävellä jokaiseen elokuvaan musiikkia itse, vaan käyttää hyödykseen myös apusäveltäjiä.

Usein musiikilla pyritään myös ohjaamaan katsojaa ja muodostamaan tunnetiloja. Kohtauksesta pystytään saamaan musiikilla käytännössä minkälainen tahansa. Monet ohjaajat käyttävätkin musiikkia mestarillisesti luodessaan vaikutelmia ja luoden jännitystiloja. Erityisen suuri rooli musiikilla on kauhu- ja jännityselokuvissa, jossa katsoja saadaan jännittämään elokuvasankarien puolesta.

Elokuvamusiikki eroaa usein myös tavallisesta siinä, että se on sävelletty täysin elokuvaan sopivaksi.Tämä johtuu usein myös siitä, että tekijänoikeudet jo sävellettyihin kappaleisiin ovat kalliita. Näin sävelletty musiikki saattaa tulla halvemmaksi, ja monesti se myös osuu elokuvan käsikirjoitukseen paremmin kuin valmis musiikki.

Elokuvamusiikki heijastaa aina tiettyjä kulttuurisia konventioita. Esimerkiksi puhallinsoittimet kuvaavat intialaisessa elokuvassa luihumaisuutta, kun taas länsimaisessa elokuvassa se yhdistyy sankarimaisuuteen. Kauniit melodiat luovat vaikutelmaa romantiikasta ja intohimosta. Erityisesti sensuurin ollessa vallalla pystyttiin musiikilla luomaan myös seksuaalista jännitettä, jota kuvassa ei muuten olisi pystytty näyttämään.

Elokuvassa musiikki usein enteilee tulevaa, ja sitä voidaan käyttää myös tilannekohtaisesti. Esimerkiksi Taru Sormusten Herrasta-trilogiassa musiikkia käytetään tukemaan tiettyjen juonipolkujen ja hahmojen esittelyn ja kuljettamisessa.

Intialaisessa elokuvaperinteessä musiikilla on aivan omintakeinen roolinsa, ja länsimaalaisittain ajateltuna intialaisia elokuvia voisi pitääkin enemmän musikaaleina. Musiikilla luodaan intialaisiin elokuviin viihteellisiä elementtejä, sillä siellä elokuvan pääasiallinen tarkoitus on saada katsoja viihtymään. Tämä onnistuu parhaiten mukaansa tempaavalla musiikilla ja tanssilla.

Aiemmin säveltäjillä on ollut huomattavasti enemmän valtaa elokuvan musiikin valinnassa, mutta nykypäivänä ohjaaja valitsee musiikin yhdessä säveltäjän kanssa. Ohjaajilla harvoin on musikaalista koulutusta, joka voi välillä vaikuttaa negatiivisesti lopputulokseen. Musiikilla katsotaan kuitenkin olevan niin keskeinen osa elokuvaa, että esimerkiksi elokuvamusiikista jaetaan oma Oscar-palkinto.