Musiikin vaikutukset

Kuten arvata saattaa, musiikki vaikuttaa ihmiseen monella eri tavalla. Ei siis ole ihme, että musiikkia on harrastettu koko ihmiskunnan historian ajan. Musiikki välittää erilaisia viestejä, ja siitä voi nauttia monilla eri tavoilla.

Musikaalisuutta pidetään yhtenä älykkyyden osa-alueena, ja sillä on tutkittu olevan suora yhteys myös verbaalisiin sekä matemaattisiin taitoihin. Musiikin katsotaan vaikuttavan myös ihmisen tunne-elämään, vireystilaan ja mielialaan. Nykyään musiikkia käytetään yhä enemmän myös mielenterveystyössä, ja sitä pystytään käyttämään terapian ja kuntoutuksen työkaluna.

Musikaalisesti älykkäät ihmiset pystyvät erottamaan musiikin erilaisia vivahteita, ja muistamaan helposti erilaisia melodioita ja kappaleita. Samalla musikaaliset ihmiset nauttivat musiikista usein muita ihmisiä enemmän, ja pystyvät myös ilmaisemaan itseään musiikin avulla. Ei tarvitse kuitenkaan olla musikaallisesti lahjakas ihminen, jotta musiikki vaikuttaisi omaan itseensä.

Musiikin vaikutusta ihmiseen on tutkittu hyvin paljon. Sillä on sekä lyhytkestoisia että pitkäkestoisia vaikutuksia. On huomattu, että jo lyhytaikainen Mozartin musiikin kuuntelu auttaa hetkellisesti tehtävissä, jotka vaativat avaruudellista hahmottamista. Musiikin ei katsota vaikuttavan suoraan positiivisesti ihmisen älykkyyyteen pitkäaikaisesti, mutta on kuitenkin esimerkiksi todettu, että vapaaehtoiseen musikaaliseen opetukseen osallistuvat oppilaat pärjäävät paremmin matemaattisissa aineissa kuin muut oppilaat, jotka eivät osallistu musiikin vapaaehtoiseen opetukseen.

On katsottu myös, että taustamusiikin käyttö opiskelussa nostattaa suorituskykyä matemaattisessa ongelmanratkaisussa. Syytä tähän ei varmasti tiedetä, mutta otaksutaan, että musiikin positiivinen vaikutus mielialaan auttaisi myönteisesti tehtävien ratkomisessa. Nykyään esimerkiksi internetissä on saatavilla huomattavasti musiikkia, joka auttaa keskittymisessä ja oman vireystilan nostamisessa.

On myös huomattu musiikin ja geometrian välillä olevan yhteys. Esimerkiksi musiikkia harrastavien lasten on huomattu menestyvän paremmin tehtävissä, jotka vaativat avaruudellista hahmotuskykyä. Musiikilla on positiivisia vaikutuksia myös muistamisessa ja lukutaidon kehityksessä, mikä johtuu siitä, että molemmat taidot vaativat havainnointikykyjen ohella myös motorisia ja kognitiivisia taitoja. Kuuloaisti on tässä pääroolissa, joten ei ihme, että musikaaliset taidot ovat yhteydessä luetun ymmärtämiseen ja puheen muistamiseen.

Musiikki muokkaa aivoja monella eri tavalla, ja sen katsotaan muuttavan aivotoimintaa. Monet aivotutkijat väittävät, että musiikin soittaminen laajentaa aivo-alueita, jolloin ne alkavat toimia tehokkaammin. Musiikki aktivoi aivoissa hermosoluverkostoja esimerkiksi silloin, kun muusikko kuulee jonkin tutun melodian. Johtuen useista toistoista, ei ammattimuusikkojen tarvitse edes kuulla musiikkia, vaan jo pelkkien nuottien näkeminen aiheuttaa sen, että mielessään muusikko “kuulee” musiikin.

Musiikki vaikuttaa aivoihin myös kuntouttavasti. On huomattu, että esimerkiksi aivoverenvuodosta ja aivoinfarkteista toipuvien hoidossa, musiikki edesauttaa potilaiden mielialaa ja kuntoutusta. Musiikki auttaa myös masennukseen ja alakuloisuuteen. Vuosisatojen ajan esimerkiksi hengellinen musiikki on auttanut murheellisia ihmisiä saavuttamaan tyyneyden, jolloin myös parantuminen on voinut alkaa. Erityisesti ortodoksisen kirkon musiikin on katsottu auttavan ihmisiä kamppailussa masennusta ja mielenterveyden ongelmia vastaan. Nykyään masennuspotilaita voidaan hoitaa myös erilaisilla meditatiivisilla sävellyksillä. Esimerkiksi 432 hertsin taajuuden musiikin on katsottu poistavan negatiivista energiaa kehosta, ja puhdistavan ihmisen mieltä.

Musiikki auttaa myös urheilussa suoriutumisessa. Esimerkiksi kovassa fyysisessä harjoittelussa tuo energinen musiikki lisää suorituskykyä, jolloin harjoittelusta saa huomattavasti enemmän irti. Harjoittelumusiikiksi kannattaa kuitenkin ehkä valita jotain muuta kuin klassista musiikkia.