Klassinen musiikki
Klassinen musiikki on epäilemättä yksi hienoimmista musiikin lajeista. Miltei kaikki musiikki perustuu jollain tavalla klassiseen musiikkiin, olipa se sitten rockia tai funkia. Länsimaisen musiikin koko perusta on klassisessa musiikissa. Erityisesti populaarimusiikin säveltäjät hyödyntävät klassista musiikkia tavalla tai toisella, ja monet perussävelet on keksitty jonkin klassisen musiikin säveltäjän toimesta jo aikaa sitten.
Klassisen musiikin historia jaetaan käytännössä muutamaan ajanjaksoon, jotka ovat keskiaika (500-1400 jKr), renessanssi (1400-1600 jKr), barokki (1600-1750 jKr), klassinen (1750-1820 jKr) ja romanttinen (1810-1910 jKr) ajanjakso. Myöhempään klassiseen musiikkiin on vaikuttanut modernismi, uusklassismi, post-modernismi ja niin edelleen. Nämä ajanjaksot ovat toki suuntaa antavia, sillä kautta historian on ollut musiikkia eri muodoissa ja tyyleissä.
Antiikin Kreikan musiikkiperinteen lisäksi klassiseen musiikkiin on vaikuttanut myös muinaisen Egyptin musiikki. Egyptiläiset olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät musiikin tuotannossa orkesteria jo yli 4 000 vuotta sitten. Myöhemmin Pythagoras keksi Kreikassa sävelsysteemin, joka edesauttoi musiikin kirjallisessa tallentamisessa. On tärkeä ymmärtää, että ilman kirjaussysteemiä ei musiikki olisi koskaan päässyt kehittymään sellaiseksi, mitä se on tänä päivänä. Klassinen musiikki on aina saanut vaikutteita aiemmista sävellyksistä ja tyylisuuntauksista, ja jokainen kuuluisa säveltäjä on opiskellut aikaisempien säveltäjien töitä.
Klassisen ajan musiikki on yhä tänäkin päivänä suosittua, ja Mozartin ja Beethovenin kaltaiset säveltäjät antoivat kenties kaikkein merkittävimmän panoksensa ihmiskunnalle musiikin muodossa. Myös romanttisen ajan säveltäjät, kuten Tsaikovski, Chopin, Debussy sekä Mussorgsky avasivat tien 1900-luvun alun merkittävimmille säveltäjille, kuten Sibeliukselle, Stravinskille, Rimski-Korsakoville ja monelle muulle. Kun vielä 1700- ja 1800-luvulla läntinen Eurooppa johti klassisen musiikin kenttää, alkoi Venäjältä 1900-luvulla nousta esiin muitakin kuuluisia säveltäjiä kuten Prokofiev, Rahmaninov ja myöhemmin Sostakovits.
Nykyklassisen musiikin suurimpia nimiä ovat Philip Glass ja Arvo Pärt. Molemmat säveltävät edelleen uutta musiikkia. Tuotannoltaan ja tyyliltään Glass ja Pärt ovat hyvin erilaisia. Philip Glassin tavaramerkiksi on muodostunut vahva minimalismi, kun taas Pärtin tyyli nojaa vahvasti hengelliseen musiikkiin.