Musiikin historiallinen kehitys

Muinainen musiikki

Arkeologisten löydösten perusteella voidaan päätellä jotain esihistoriallisesta musiikista. Arkeologit ovat löytäneet kaivauksissa erilaisia huiluja, joista monet on kaiverrettu luista. Vanhimman luolasta kaivetun huilun on arvioitu olevan jopa 40 000 vuotta vanha, ja se on kaiverrettu karhun sääriluusta. Myös Intiasta on löydetty erilaisia seitsenreikäisiä huiluja ja alkeellisia jousisoittimia. Intiasta löytyykin maailman vanhimmat musiikin perinteet, johon myös intialaisten pyhässä Veda-kirjallisuudessa on useita viittauksia. Suurin esihistoriallinen kokoelma erilaisia soittimia on löytynyt Kiinasta 7000-6600-luvulta eKr.

Mahdollisesti vanhin soitin on rumpu. Erilaisia rumpuja on löytynyt miltei kaikista maailman kolkista. Jokaisella kulttuurilla on ollut omat rumpunsa. Esimerkiksi muinaisilla suomalaisilla on ollut noitarumpunsa, intiaaneilla omansa ja Tyynenmeren kansoilla omat puiden rungoista veistetyt rumpunsa. Erityisen vahva vaikutus rummuilla on ollut Afrikan kansoilla, jotka ovat käyttäneet rumpua myös uskonnollisissa seremonioissaan. Voidaankin ajatella, että rumpu oli ensimmäisiä soittimia, jotka kulkivat ihmisten mukana heidän siirtyessään Afrikasta muualle maailmaan. Mahdollisesti myös denisovanihmisellä ja neandertalinihmisellä on ollut soittimia käytössään, mutta asiaa on tutkittu hyvin vähän.

Muinaiset egyptiläiset ajattelivat, että Thoth-jumala olisi keksinyt musiikin, jotta ihmiskunta sivistyisi. Egyptiläiset käyttivät erilaisia harppuja ja huiluja, sekä historian edetessä lisäsivät orkestereihinsa lyyria. Myös muinaisen Mesopotanian alueella oli rikas musiikkiperinne, ja erityisesti muinaiset persialaiset olivat kuuluisia rikkaasta musiikkiperinteestään, joka rikastui edelleen Persian vallatessa uusia alueita.

Musiikilla oli erityisen tärkeä osa myös antiikin Kreikan sosiaalisessa ja kulttuurisessa elämänmenossa. Kreikkalaiset olivat tunnettuja nautiskelijoita, joten voidaan olettaa, että musiikki on ollut koko kansan huvia, siis sekä vapaiden kansalaisten että orjien. Muusikot ja laulajat näyttelivät tärkeää roolia esimerkiksi kreikkalaisessa teatterissa, joka jakaantui yleisesti joko komediaan tai draamaan. Kuorot olivat yleensä sekakuoroja, ja ne esiintyivät viihdetarkoituksessa patriiseille, sekä erilaisissa juhlissa ja uskonnollisissa seremonioissa. Kuuluisin kreikkalaisten käyttämä antiikin soitin oli varmasti lyyra, mutta kreikkalaiset käyttivät myös erilaisia jousisoittimia.

Koko länsimainen sivistys pohjautuu voimakkaasti antiikin Kreikkaan, jonka merkitys on ollut vahva myös musiikin kehityksessä. Käytännössä kreikkalaisesta musiikin teoriasta tuli länsimaisen klassisen musiikin ja kristillisen musiikin perusta. Musiikkia arvostettiin suuresti myös opetuksessa, ja kansalaisten pojat aloittivat musiikin opiskelun varhaisessa iässä jo kuusivuotiaina. Kreikkalaiset keksivät myös tavan kirjata sointuja, joka käytännössä avasi tien musiikin kehitykselle.

Maailman vanhin musiikista kertova teos on nimeltään harmonika stoicheia, ja sen on kirjoittanut Aristoxenus. Muinaista kreikkalaista musiikkia on säilynyt myös jälkipolville. Esimerkiksi Youtuben kautta on mahdollista kuunnella antiikin Kreikan sävelmiä, jotka kuulostavat yllättävän melodiselta myös nykyihmisen korvissa. Sen samankaltaisuus klassisen musiikin kanssa on hyvin selkeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *